lauantai 23. huhtikuuta 2016

Soi



Päässäni soi lakkaamatta. Kuljen kaduilla koomassa, välillä muistutan itseäni siitä, missä olen. Itken. Huudan kerrankin apua hädän hetkellä ja yllätyksekseni ystävä ottaa kopin. Opin uutta, koko ajan. Lisää, taas, enemmän. Unohdan, mistä olen tullut. Kertaan polkuni ja rauhoitun, tässä on hyvä. Vaikka koko ajan tulee uutta, lisää, enemmän. Vaikka tunnen olevani alussa taas, koko ajan. Kuuntelen äänimaljoja, kohtaan itseni ja muita. Olen erilainen kuin kuvittelin, ja niin ovat ehkä muutkin. Keskustelen, vaihdan ajatuksia ja parannan maailmaa. Nauran helposti ja nautin siitä. Juon lasin viiniä neljällä eurolla, käyn uusissa paikoissa. Törmään tuttuihin kahviloissa. Puhun yksinäni ääneen sporassa ja tajuan sen vasta, kun minua aletaan tuijottaa. Ja koko ajan minussa soi, lakkaamatta. Ostan taas uuden vihon, kirjoitan, pyyhin yli, suljen kannen. Hengitän sisään ja ulos. Kaikki tuntuu niin paljon, ja kaikessa soi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti